tiistai 12. elokuuta 2014

1-vuotias

Blogini täyttää juuri tänään 1 vuotta.

Vuosi sitten aloittaessani epäröin vielä kovin itseäni ja sitä, että kannattaako tätä blogia alkaa pitämään. Riittääkö minulla kuitenkaan kirjoitettavaa kovinkaan pitkälle.

Mutta vahvana oli silloin tuntemus, että meni syteen tai saveen, niin minun pitää saada purkaa pahaa oloani johonkin. Ja tämä tuntui hyvältä kanavalta.

Minä en kuitenkaan vielä silloin uskonut, missä mennään vuoden päästä. Ja hyvä, että en ajatellutkaan tavoitteita. Niin valtava määrä oli lähtökohtaisesti kuitenkin pudotettavaa. Pelkkä ajatus olisi uuvuttanut ja saanut minut luovuttamaan. Enkä silloin osannut kuvitellakaan, että paino olisi vuoden päästä alle 100kg!

Minut on myös yllättänyt täysin se, miten paljon blogiani luetaan. Yli 50 000 käyntiä on mielestäni hieno luku. Ja selvästikin säännöllisesti seuraavia lukijoita minulla myös on.

Jossain vaiheessa minulle meinasi tulla paineita kirjoittamisesta. Tuntui jotekin siltä, että aloin ajattelemaan lukijoita. Tuntui, että jos en edisty, niin "petän" lukijani. Vaikeuksista tuntui alkuun vaikealta kirjoittaa. Mutta niin alasti minä olen tämän kanssa, että vaikka minä kirjoituksissani kaunistelisin, niin itseäni en voi huijata. On vain aika olla rehellinen - tämän kaikessa karmeudessa.

Piti jälleen ottaa järki kauniiseen käteen ja miettiä, mikä tämä juttu on. Minä teen tämän kaiken kuitenkin vain ja ainoastaan itselleni ja itseäni varten. Ja sekin tosiasia, että varmasti jokainen lukijani tietää painonpudotuksesta kaiken - varsinkin sen, ettei tämä aina ole ruusuilla tanssimista!

Te lukijani saatte minun nöyrän kiitokseni. Olette osaltanne tukeneet ja tsempanneet minua uskomattoman paljon. Tänne minä olen kuitenkin purkanut paljon sellaisia tuntojani, joita en nenätysten ole pystynyt puhumaan lähimpienikään kanssa. Ja tämän koen kuitenkin äärimmäisen tärkeänä oman toipumiseni ja selviytymiseni kannalta.

Teitä on monta matkaani jakamassa ja uskon tämän matkan vielä jatkuvan <3

7 kommenttia:

  1. Kaikkien kuurien, ihmedieettien ja kärsimättömän tulostavoittelun keskellä blogisi on ihana ja rohkaiseva piristys: maltilla ja maalaisjärjellä pääsee pitkälle! Tykkään siitä että kuvaat kaikkia positiivisia muutoksia mitä laihtuminen on saanut aikaan etkä keskity pelkkiin kiloihin. Rehellisyys vaikeuksien ja negatiivisten ajattelumallien suhteen on myös sellainen piirre mitä ihailen sinussa. Jatkuvasti blogiasi lukiessa tulee sellaisia ahaa-elämyksiä että hei, en minä olekaan ainoa kummajainen josta tuntuu tältä tai joka ajattelee noin! Vakavasti lihavat ovat kovin yksin tuntemuksineen kun niistä ei kehtaa kertoa kellekään.

    Onnea taipaleelle ja jatka blogiasi vielä kauan, jooko? Et arvaakaan miten tärkeä se on meille monille "maan hiljaisille!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minä mietin tosi pitkään minkä tyyppistä haluan kirjoittaa. Ja minulle oli heti selvää, että ei yhtään reseptiä eikä kuntoilupäiväkirjaa. Ne ei sovi minulle.

      Ja jotenkin olin niin epävarma kaikkien pettymysteni ja tuhoutuneiden kuurieni jälkeen, että oli parempi lähteä matalalla profiililla eikä rinta rottingilla "nyt kyllä varmasti laihdun".

      Ja pitkäänhän meni, ennenkuin aloin uskomaan tähän😉

      Poista
  2. Minusta on tosi mukavaa lukea blogiasi.

    Oot kyllä tehnyt mahtavan työn. Kohta saat mut kiinni, jos en ala taas laihtumaan. Sulla tuo lähtötaso on ollut niin paljon korkeampi kuin mulla. Ehkä tästä karkuunjuoksemisesta saan itselleni uutta buustia? Hih!

    VastaaPoista
  3. Kaikki, mikä buustaa, on hyväksi. 😊

    Tämä on niin hassua, miten erilaisia me olemme. Minä en voi verrata itseäni mihinkään enkä "kilpajuosta". Koska sitten tästä tulisi pakko ja minä olisin alta aikayksikön täysin hukassa.

    VastaaPoista