Tä huonompi jakso jatkuu vaan. Rytmi on säilynyt, mutta ateriavalinnat eivät ole olleet niitä fiksuimpia.
Se on jännä, että kuitenkaan en pysty mättämään tolkuttomasti. Stoppi tulee kuitenkin jossain vaiheessa.
En oikein ymmärrä, miksi nyt mennään näin. Ehkä nyt vaikuttaa elämäni muut kiemurat. Suurimpana ehkäpä raha-asiat. Nyt mennään taas siinä tilanteessa, että kaikki asuani ovat levällään ja mistään ei ole tullut minulle rahaa marraskuun alusta lähtien. Se "vähän" kiristää. Eikä ole oikein tietoa, milloin rahaa alkaa tulemaan... Kaikenmaailman käsittelythän kestää tunnetusti viikkokaupalla!
Sekin on sitten jännä, että nyt tässä rahatilanteessa ostosvalinnat menevät aivan hulluiksi. Huomaan palanneeni siihen harhaan, että terveellinen ruoka on kalliimpaa! Ja muka edullisemman hinnan takia teen huonompia valintoja. Ja selkeästi nyt huomaan itsessäni, että lohdutan itseäni nyt tähän ketutukseen herkuilla helpommin. Ihan kuin se tilannetta minkään suhteen parantaisi!
Onneksi minulla on RT:n kanssa tapaaminen (muistaakseni) 31.12. Uskon, että paino on noussut edelliseen verrattuna. Mutta siitä olen kuitenkin pitänyt huolen, että samat vaatteet menevät päälleni. Suurempiin ei ole tarvinnut palata.
Tämäkin tuntuu hyvältä, että odotan RT:n tapaamista. Huonommasta jaksosta huolimatta. Eikä minulle ole tullut oloa, että haluan perua ajan. Minä voin mennä sinne tilanteesta huolimatta. Tämäkin on uutta. Aikaisemmassa elämässä takapakit on hoidettu niin, että niitä ei ole haluttu kohdata. Olen vain lakaissut ne maton alle ja antanut homman livetä käsistäni täysin.
Pystyn niin samaistumaan tähänkin kirjoitukseen koska olen ollut työttömänä huhtikuusta lähtien ja raha asioiden ressaaminen on yksi kompastuskivi kun ahminnasta on kyse. Minulla ei ole punnitusta tapaamisissa koska ajatuksena ei ole laihduttaminen vaan oikein syöminen. Laihtuminen tulee siinä sivussa. Tämä tyyli sopii minulle koska ruoka on henk.koht. ollu minulle paljon enemmän kuin ravintoa. Turvaa lohdutusta ja nyt pikku hiljaa rupean ymmärtämään että se on vain ruokaa.. hyviä joulun pyhiä näillä ajatuksilla!
VastaaPoistaTämä on pitkä projekti, että oppii suhtautumaan ruokaan vain ruokana....
PoistaMinulla ihan sama juttu! Aina jos on rahallisesti tiukempi jakso, olen ostanut huonompaa ruokaa ja syönyt normaalia enemmän. Sinun pitää jotenkin saada pääsi ymmärtämään, että tiukka rahallinen tilanne onkin mahdollisuus, eikä mikään kriisin paikka. Teet itsellesi terveellisen ostoslistan ja tiukan budjetin, jota et saa ylittää. Annat luvan käyttää ostoslistan ulkopuolisiin ostoksiin rahaa ainoastaan, jos ne mahtuvat budjettiin. Sitten vaan pidät tiukasti silmälaput silmillä, kun marssit kauppaan! Tai sitten annat ostoslistan jollekin muulle, joka käy kaupassa puolestasi.
VastaaPoistaUutena haasteenahan tämä on otettava. Ja kyllä tämä tästä taas tasoittuu.
PoistaTsemppiä! :) Onhan tuossa sun viestissä paljon hyviäkin asioita: "Rytmi on säilynyt", "kuitenkaan en pysty mättämään tolkuttomasti. Stoppi tulee kuitenkin jossain vaiheessa", "selkeästi nyt huomaan itsessäni", "siitä olen kuitenkin pitänyt huolen, että samat vaatteet menevät päälleni", "Minä voin mennä sinne tilanteesta huolimatta. Tämäkin on uutta. Aikaisemmassa elämässä takapakit on hoidettu niin, että niitä ei ole haluttu kohdata."...
VastaaPoista... sä olet oppimassa käsittelemään hankalampia vaiheita, nainen! :) Niitä tulee ihan varmasti. Sulla on loppuelämä aikaa laihdutella, jos sä kykenet nyt pitämään ainakin jonkunlaista hallintaa yllä niin se on jo iso askel.
Jaksamista vaikeuksissa ja sitkeyttä hyvien valintojen tekemiseen! Tee vaikka vain yksi hyvä valinta joka päivä? Vaikka kuinka pieni, silläkin on jo vaikutusta ja se voi auttaa hakeutumaan takaisin raiteille.
Niinpä. Vaikka minulla menee huonomminkin, niin se on paljon paremmin kuin ennen :)
PoistaRaha-asiat on paskamaisia, kun ne on sitten koko ajan mielessä ja mieli tekee sitten tepposia juuri noiden "lohdutussyömisten" ja muiden suhteen.
VastaaPoistaMuista olla armollinen itsellesi ja nimenomaan keskity positiivisiin asioihin, joita Anonyymikin on tuossa listannut.
Tämä on varmasti yksi (tarpeellinen?) vaihe, joka täytyy vaan käydä läpi.
Minä luulen, että tämä on erittäin tarpeellinen vaihe. Eikä varmasti viimeinen matkallani!
Poista