Tuli sitten vihdoin.
Ja sieltäpä löytyikin sitten epäily keliakiasta. Sehän tästä vielä puuttuukin!
Lääkäri oli soittaessaan kovin kiireinen ja ei oikein selittänyt sen kummemmin. Sanoi laittavansa kiireellisenä lähetteen ravintoterapeutille. Ja mumisi kotimaisten viljojen kiellosta.
No, tämähän ei sinänsä ole uutta. Keliakia on sen verran tuttu juttu kuitenkin.
Mutta jäin vähän siihen käsitykseen, että tämä olisi este lihavuusleikkaukselle. Lääkärin muminasta olin erottavinani, että kun leikkauksessa poistetaan myös sitä ohutsuolta, niin lopun pitäisi olla kunnossa. Sitten puhelu katkesi, eikä hän soitanut takaisin. En nyt sitten tiedä lähteekö lähetettä lihavuusklinikalle.
En ole jaksanut nyt tätä asiaa pohtia enkä kysellä sen enempää. Minulla on jotenkin sellainen olo, että elimistöni päättää tämän asian puolestani.
Jännittävää tässä on se, että nyt kun minulla on takaraivossa ajatus, että en saa syödä viljaa - joka on minulle yhtä kuin leipä. Ja sehän on heikkouteni. Nyt minulla on niin kamala leivän mieliteko ollut muutaman päivän, että todella olen helisemässä sen kanssa.
Muistuu niin mieleeni siitä aiemmin linkittämästäni luennosta, että kun jotakin kielletään niin sen kulutus varmasti kasvaa!
Voi ei!
VastaaPoistaEi keliakia tietysti mikään maailmanloppu ole, mutta kyllä se hankaloittaa. Ja jos se sitten estää leikkauksen jota olet toivonut, niin onhan se iso juttu.
Toivon, että saisit lääkärin vielä langanpäähän ja asiaan selvyyttä.
Tsemppiä ja rauhallisia joulunpyhiä jokatapauksessa.
Eihän se maailmanloppu ole. Ja toisaalta nämä ruokarajoitukset ovat niin tuttua allergioiden takia.
PoistaNyt kun mietin tätä, niin luontaisesti on jälleen varmaan minulla tapahtunut jonkin verran viljan "väistelyä". Oikeastaan olen halunnut vain ruista. Muut ovat tökkineet.
Ja jos tämä on ihokeliakiaa, niin selittäisi sitten pitkälle noita minun joitain iho-oireita. Joista olen sanonut nahkalääkärilleni monta vuotta jo, että se on jotenkin erilaista kuin minun "normaali" atopiani. Mutta itse olen sitten epäillyt verenkiertoani....
Se on hyvä kun on niin paljon diagnooseja, niin hankala välillä yhdistellä näitä asioita :).
Tapaan gastroskopian tehneen lääkärini nyt vielä tammikuussa ja kai sen reissun jälkeen olen viisaampi.
Heips! Löysin mutkien kautta blogisi... Keliakia ei tosiaan ole maailmanloppu. Alku tietysti on hankalaa, mutta kun sen kanssa pääsee sinuiksi niin hyvin sen kanssa pärjäilee. Itse sain oman keliakiadiagnoosini reilut kymmenen vuotta sitten. :) Mutta tuota en ymmärrä, miksi keliakia estäisi leikkauksen... Toki jäljelle jäävä osa suolta on oltava kunnossa, mutta gluteenittomalla ruokavaliolla ja siinä pysymällähän se olemassaoleva ohutsuoli pysyy kunnossa. Ottaa tietysti oman aikansa ennenkuin se suolen nukkapinta ruokavaliomuutoksen myötä paranee, mutta jos gluteenittomuudestaan pitää huolen niin se paranee kyllä. Toivottavasti tosiaan pääset vielä lääkärin kanssa jutulle ja asia selviää!
VastaaPoistaTsemppiä kovasti! :)
Tämä arvio oli paikalliselta lääkäriltä, jolta minun pitäisi saada lähete llihavuusklinikalle. Katsotaan nyt miten käy. Jotenkin jäi vaan sellainen olo hänen puhelunsa jälkeen, että tiukkaa tekee lähetteen saaminen. "Olet niin hienosti ilman leikkaustakin pudottanut painoasi". Niin olen, mutta silti haluaisin sen mahdollisuuden edes harkita asiaa spesialistien kanssa.
PoistaTiedän keliaakikkojakin leikatun.