Onneksi meillä on ravintoterapeutin kanssa tapaaminen huomenna. Pääsen jälleen kertomaan tuntemukseni ja tekoni; sekä hyvät että pahat. Ja eritoten saan jälleen itselleni uskon vahvistusta.
Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet jollain tapaa vaikeita. Ei syömisrytmini kanssa, mutta valintani eivät ole välttämättä aina olleet niitä suotavimpia. Lapasesta tämä homma ei kuitenkaan ole lähtenyt. Olen kuitenkin jälleen pohtinut, että otan vähäksi aikaa hymynaama ruokapäiväkirjani käyttöön.
Minusta on kiva kertoa RT:lleni, että liikkumista on pikkuhiljaa aloiteltu ja lisättykin jo! Tänään minä kävelin 1km. Yhteen soittoon. Ja minä kykenin keskustelemaan personal trainerini kanssa. Ja minä uskalsin olla hengästynyt, eikä se tuntunut minusta kovin pahalta.
Nyt en usko, että kovin "suuria" kilomääriä on lähtenyt. Toivon salaa, että 2kg - rikkoisin pienen rajapyykin. Mutta jos on vähemmän mennyt, niin sitten on. Ei haittaa.
Minulla on olo, että nyt voi olla ilmassa jonkinlaista jumitusta. Tai tähän mennessä ovat lähteneet "löysät" pois. Eli se, mikä helpoiten lähteekin. Jatkossa varmasti hidastuu. Mutta vuosia niitä kiloja on kerättykin!
Pitäkää peukkuja. Kumminkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti