Tasapainoni on parantunut huomattavasti. Pystyn pukemaan seisaaltaan housut jalkaan. Aikaisemminhan olen joutunut istumaan, koska tasapainoa ei ole ollut sen vertaa, että olisin pystynyt seisomaan yhdellä jalalla niin kauan, että olisin saanut jalan pujotettua housunlahkeeseen.
Suullista palautetta pienentymisestäni alkaa nyt tulla lähes päivittäin! Kasvoista ja yläkropasta on lähtenyt selvimmin.(Tulipa ajatus; "sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta...". Ruokaakin.). Minun kaulani on jälleen löytynyt ja silmäni myös. Eräs kommentti oli sellainen, että aivan kuin minä olisin lyhentynytkin!
Minua on alkanut palelemaan. Kuten eräs hyvä ystäväni sanoi: hylje-efekti on poistunut. Tämä ei välttämättä ole mukavaa. Nyt jo joudun käyttämään kunnon talvitakkia, lapasia, pipoa. Ja silti palelen lähes koko ajan. Tämä on täysin uutta ja outoa minulle!
Pari viikkoa sitten yövyin hotellissa. Ja mahduin kylpyammeeseen. Tai olenhan siihen jotenkin aina mahtunut, mutta viime vuosina en ole halunnut mennä, koska poispääsy on ollut niin vaikeaa. Nyt nautin täysin siemauksin ammeessa lilluttelusta.
Itse olen kyllä ammeissa pyörinyt, vaikka se hiukan haasteellista onkin. Siis se ammeesta pois pääsy:) Mutta niin jaan tunteesi.
VastaaPoistaMuutamia hassun hauskoja tilanteita ollut kuitenkin, kun hotellissa ammeessa polskutellessa en ole tajunnutkaan, kuinka paljon vettä sieltä lentää lattialle.. on ollut puolisolla naurussa pitelemistä kun olen kyykkinyt ammeilun jälkeen eteisessä lähtien ja yritätnyt kuivata kokolattiamattoja pyyhkeillä:) t:Läskipantteri (http://virvonvarvon.blogspot.fi/)