Marraskuussa 2011 minulla oli se massiivinen keuhkoveritulppa. Eli kaikki keuhkoihin menevät valtimot olivat tukossa ja sen oli aiheuttanut oikean jalan laskimotukokset, jotka olivat lähteneet verenkierron mukana liikkeelle ja päätyneet sydämen oikean kammion kautta keuhkoihin. Ultraäänitutkimuksen tehneen lääkärin mukaan oikean jalan laskimossa veri oli aivan "hyhmäinen" koko matkaltaan nilkasta nivuseen.
No, tästä selvisin, mutta tuo oikea jalka ei ole ollut tämän episodin jälkeen oikein koskaan entisellään. Jalka on ollut enemmän ja vähemmän turvoksissa koko ajan ja olen sen mieltänyt, että johtuu tästä huonohkosta verenkierrosta. Varsinkin jalkaterä on ollut kovin turvonnut jatkuvasti. Se on näyttänyt sellaiselta vauvan "taikina" jalkaterältä. Oikeaan jalkaan on ollut vaikea saada kenkää ja esim. jos nauhakengän olen saanut siihen mahtumaan niin sitten en ole nauhoja sitonut ollenkaan kiinni. Sukkiakaan en ole oikein uskaltanut käyttää, koska siitä sukanvarresta jää niin kamalat puristusjäljet, että en ole uskonut sen tekevän hyvää.
Myös atooppinen ihottumani on noissa jaloissa ollut jotenkin erilaista tämän viimeisen 2 vuotta ja en ole millään normaaleilla hoitokonsteilla saanut niitä kuntoon. Ja se iho on rikki juuri sen tyyppisesti kuin alkavassa säärihaavassa ja myös samanlaisissa kohdissa; nilkat, pohkeen takaosa ja pohkeen ulkosyrjä.
Kaikkiin näihin oireisiinhan syynä on huono alaraajojen laskimoverenkierto. Ja minun tapauksessanihan on olemassa ne kaikki riskitekijät, mitkä tähän vaikuttavat ja tulppariskiä nostavat.
Mutta nyt se tärkeä huomio. Ja mielestäni tämä on tärkeä huomio nimenomaan terveyteni kannalta!
Olen nyt n. viikon päivät tarkkaillut tuota oikean jalan jalkaterää ja se ei ole mielestäni enää niin turvoksissa. Se ei näytä enää vauvan jalkaterältä. Näyttää lähes samanlaiselta kuin vasemman jalan jalkaterä. Myös iltaisin, jolloin turvotus on yleensä pahempaa.
Huomaan sen turvotuksen vähentymisen myös kenkiä pitäessäni. Avokkaita käyttäessäni se jalka ei tursua reunojen yli juuri lainkaan ja viikko sitten ostamiini kävelykenkiin oikeakin jalka mahtuu nyt helpommin (kun ostin ne, niin jouduin venkslaamaan kenkälusikan avulla kengän jalkaan) ja voin sitoa kengännauhatkin kiinni. Nyt olen käyttänyt myös sukkia ilman, että on tarvinnut päivän aikaan tarkastella, miten paljon sukanvarsi on puristanut. Ja illalla sukat riisuessani en ole ollut huolissani!
Ja myös nuo rikkonaiset ihonkohdat ovat lähteneet nyt parantumaan melkein itsestään. Ei ole ollut mitään "tehohoitoa" päällä.
Nämä näkyvät muutokset kertovat mielestäni siitä, että verenkiertoni alaraajalaskimoissa on parantunut ja tähän muutokseen minä en näe mitään muuta syytä kuin painoni putoamisen ja sen mukanaan tuoman pienen liikkumisen lisääntymisen! Ja tämä on kyllä erittäin merkittävä positiivinen havainto.
Voi tämmöiset ovat ihan mahtavia huomioita, olen todella iloinen puolestasi! Olen itse paljon tuota asiaa miettinyt, että vaikka unohdettaisiin kaikki hankalat olot ja liikkumiset tai epämieluisat peilikuvat, vaikka kestäisi kaiken sen, niin se mitä iso ylipaino terveydelle tekee, sitä ei voi ohittaa. Tai tässä tapauksessa haluan ajatella sen niin päin, että mitä iso painonpudotus tekee terveydelle. Tuo kuulostaa oikeasti minustakin niin kannustavalle, että kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa olet ihan selkeitä terveyshyötyjä saanut. :) Minäkin tahdon, ja aion myös onnistua!
VastaaPoistaKyllä me Hilma pystytään tähän ;). Ja me olemme sen arvoisia!
VastaaPoistaHei, oon menossa leikkaukseen. Mulla myös ollut keuhkoembolia, massiivinen molemminpuolinen. Oliko sulla keuhkoveritulppa,ennen leikkausta? Mua kun pelottaa just Ton embolian jälkeen mennä leikkaukseen.
VastaaPoistaMinuahan ei ole leikattu. En ole vielä edes päässyt lihavuusklinikalle.
PoistaJa on ihan hirveä kamppailu itsensä kanssa, että millaisia riskejä uskaltaa ottaa jos joskus sinne asti pääsisin.