Sitä olen pohtinut useamman vuoden ja erittäinkin intensiivisesti viimeisen vuoden ajan. Tuttavapiirissäni on useampia leikkauksen läpikäyneitä. Ja olen sinänsä heidän kauttaan perehtynyt niihin kaikkiin moninaisiin ongelmiin, mitä leikkauksesta aiheutuu. Mutta olen myös nähnyt sen muutoksen ja laihtumisen, mikä näissä tuttavissani on tapahtunut. Kukaan ei ole päässyt (vielä) ihannepainoonsa, mutta kaikki ovat laihtuneet huomattavasti ja heidän elämänlaatunsa on parantunut huimasti.
Omalla kohdallani lähden siitä ajatuksesta, että leikkaus ei varmastikaan minulle sovi. Terveysongelmani ovat sen verran mittavat, että tuskin minua uskalletaan leikata. Itse pelkään nukutusta eniten, sillä viimeksi kun minut on 2000-luvun alkupuolella nukutettu nielurisaleikkauksen takia, niin heräämiseen on liittynyt paljon ongelmia. En ole niitä edes halunnut selvittää itselleni, mutta suuria vaikeuksia on ollut. Ne varmastikin tulevat selvitettäviksi tässä matkan varrella.
En ajattele, että leikkaus olisi minulle vippaskonsti. Ymmärrän kyllä sen, että "ilmaiseksi" en laihdu pienemmälläkään vatsalaukulla ja lyhyemmälläkään ohutsuolella. Lähinnä minä ajattelen, että tämä mahdollinen leikkaus olisi apuväline siihen, että saan pidettyä kadotetut kiloni helpommin poissa. Tämä on se asia, mitä minä eniten pelkään koko laihtumisessa, että ne kilot hiipivät sitten vain pikkuhiljaa takaisin. Näin on minulle käynyt niin monta kertaa elämässäni. Ja minä en luota itseeni tämän asian suhteen.
Minä en ole käynyt vielä kertaakaan lihavuuspoliklinikalla. Tätä asiaa työstetään nyt oman sairaanhoitopiirini ravintoterapeutin kanssa. Ja alustavissa tutkimuksissa olen käynyt vatsan alueen ultraäänitutkimuksessa. Ymmärtääkseni siinä katsotaan lähinnä maksan kuntoa, kokoa ja rasvoittumista. Varmasti montaa muutakin asiaa. Seuraava etappi minulla on lokakuussa: vatsalaukun tähystys. Ja se yksi etappi, 7%:n painonpudotus omin avuin, on jo saavutettu. Tuon tähystyksen jälkeen minä oletan saavani lähetteen lihavuuspolille ja sitten vasta aletaan oikeasti pohtimaan mahdollista leikkausta. Ja kenellekään ei liene epäselvää, että BMI:ni riittävät kyllä, vaikka tässä vähän enemmänkin onnistuisin kiloja karistamaan.
Onhan tässä vielä monta mutkaa matkassa. Tiedän, että minun pitää lopettaa tupakointi. Tiedän, että minulla pitää olla näyttöä terveistä ruokailutavoista. Tiedän, että ennen mahdollista leikkausta pitää olla vähintään 2 viikkkoa nestemäisellä ravinnolla. Tiedän, että minun pitää oman psyykeeni kanssa tehdä paljon töitä ja pohtia perusteellisesti olenko valmis näin radikaaliin toimenpiteeseen. Siis jos minulle näytettäisiin leikkauksen suhteen vihreää valoa!
Tiedän, että leikkauksen jälkeen on vielä valtava opettelu syömisen kanssa. Tiedän, että vitamiineja joutuu syömään lopun ikäänsä (mutta eipä olisi ainoa lääke). Tiedän, että lihakset katoavat. Tiedän, että komplikaatiot ovat mahdollisia. Tiedän, että kaikki eivät saavuta toivottua tulosta.
Onneksi minun ei tarvitse päättää vielä. Minulla on aikaa pohtia.
Moikku Paksu Perhonen :)
VastaaPoistaLöysin blogisi sattumalta ja sen läpi luettuani en voi muuta kuin olla iloinen siitä, etten ole ainoa paino-ongelmien kanssa vääntäjä. :) Monet ajatuksesi ovat kuin suoraan minun näppikseltä, eli samoja asioita olen käynyt läpi ja mietiskellyt usein.
Tsemppiä taipaleellesi, mielenkiinnolla haluaisin seurata etenemistäsi ja mahdollisesti saada siitä tsemppiä omaan "taisteluuni". :)
Onhan meitä paljon. En voi sanoa onneksi! En usko, että kukaan "oikeasti" lihava on kovin onnellinen ihminen.
VastaaPoistaSiksi minä kirjoitan anonyyminä, että oikeasti uskallan sanoa ne kaikki asiat juuri niin raadollisesti kuin ne ovat. En minä näitä juttuja kenenkään kanssa pysty puhumaan. Ja minä nyt olen vaan henkilökohtaisesti siinä tilanteessa, että minulla ei ole mitään hävittävää tai menetettävää. Ja minun on vain pakko saada nämä ulos itsestäni.
Ja nimenomaan haluan kirjoittaa niistä tunteista ja arkivaikeuksista enemmän kuin siitä, mitä olen tänään syönyt. Tai paljonko vaaka näytti aamulla. Tai nyt minä olen sortunut. Jokainen lihava oikeasti tietää, mitä ja miten syöden kiloja lähtee. Jokainen lihava tietää, että aamulla vaaka näyttää vähemmän. Ja jokainen lihava nainen tietää, että menkkakierron vaiheesta riippuen paino voi vaihdella hyvinkin paljon.
Jokainen lihava tietää painonhallinnasta "kaiken", mutta silti ei pysty hallitsemaan itseään.