Painohistoriani

Ensimmäiset muistot lihavuudestani ovat 6-vuotiaana, silloin lihoin pienessä ajassa huomattavan määrän. Ja siitä lähtien kilot ovat lisääntyneet tasaiseen tahtiin.

18-19 vuotiaana äitini otti minut mukaan Painonvartijoihin laihdutuskaverikseen. Silloin ensimmäisessä punnituksessa painoin 111kg muistini mukaan. En tarkkaan enää muista, paljonko silloin laihduin, mutta muistelen sen olleen lähes 30kg. En edes tarkalleen muista, kauanko olin painonvartijoissa, mutta jossain vaiheessa se vain jäi. Ikinä en päässyt ihannepainooni ja saanut ainaisjäsenyyttä.

Pikkuhiljaa kilot tulivat sitten takaisin. 24-vuotiaana alkaessani odottamaan ainokaistani, ensimmäisellä neuvolakäynnillä painoni oli 122kg. Raskausaikana tuli n. 10kg lisää, mutta sehän kaikki jäi synnytysosastolle. Eli lapsi ei sinänsä tuonut lisäkiloja. Mutta lapsen jälkeen sain sappikivet ja se yhdistettynä ruoka-aineallergioihini, aiheutti minulle elämäni tehokkaimman laihdutuskuurin. Käytännössä en pystynyt syömään ½-vuoteen kuin riisikeksejä ja banaania. Tuon kuurin seurauksena vähimmillään painoin n. 83kg. Mutta kun sitten "kiireellisenä" potilaana pääsin sappileikkaukseen, niin sen jälkeen ne kilot alkoivat taas kertyä.

Noin kymmenen vuotta tämän jälkeen painoni seilasi siellä 90-100kg paikkeilla. Välillä sain painoni putoamaan 10-15kg kaikenmaailman ihmedieeteillä (esim. pari kuukautta päivittäinen "ruokani" oli työpaikan tarjoama pullaviipale, muutoin vain kahvia) , mutta aina pudotetut kilot tulivat takaisin. Ja vieläpä ylimääräiset 10kg lähtötilanteeseen verrattuna.

Nyt viimeisen 5-7 vuoden aikana homma on lähtenyt aivan lapasesta ja edes laihdutusyrityksiä ei ole ollut. Paino on vain kertynyt tasaiseen tahtiin ja mitä enemmän painan sitä vähemmän itsestäni välitän. Tuo keväällä punnittu 137kg on elämäni aikana suurin punnittu paino ja se sekä yleinen huonovointisuuteni pysäytti minut. Sai minut ajattelemaan, mitä aion tehdä loppuelämälläni.

Tarinani on varmasti aika perinteinen ylipaino-ongelmaisen tarina. Kiloja tulee ja kiloja menee. Laihdutus ei ole ollut juuri koskaan järkevää, eikä kuurin aikana ole opittu normaalia, tervettä, säännöllistä ruokailua. Kilot ovat aina tulleet bonuksien kanssa takaisin!  Tämän painojojoilun kanssa on ollut sekä fysiikka että psyyke kovilla. Ja se on nyt ainakin vuosien aikana tullut selväksi, että minun tapauksessani mitkään kuurit ja dieetit eivät ole ratkaisu vaan minun on opeteltava täysin uusi suhtautuminen ruokaan ja syömiseen ja minun on löydettävä jokin keino, millä pidän ne pudotetut kilot poissa pysyvästi.

Ja sekin on tullut minulle selväksi, että yksin en tästä selviä. Ja onneksi olen vihdoin tajunnut sen, että tarvitsen muutokseeni ulkopuolista apua!