Ravintoterapeutin tapaaminen 2

Kesäkuun lopulla, n. 4 viikkoa ensimmäisestä käynnistä,  minulla oli sitten toinen tapaaminen ravintoterapeutin kanssa. Hivenen sekavin tuntein menin sinne, koska enhän kuitenkaan ollut laihduttanut - sanan siinä merkityksessä, jollaisena minä sen ymmärrän! Ja koska minulla ei ole vaakaa kotona, niin en yhtään tiennyt onko kiloja lähtenyt yhtään.

Keskustelimme siitä, mitä olen tehnyt ja kävimme läpi ateriapäiväkirjaani, josta näkyi, että ensimmäiset 2 viikkoa oli vaikeuksia saada 4-5 ateriaa päivää kohden, mutta loppujaksosta tämä tavoite oli saavutettu.. Kerroin, mitä noin suunnilleen olen syönyt, minkä verran käynyt ulkona syömässä jne. Kävimme vähäsen läpi ulkona syömiseen liittyviä juttuja ja arkiruokailuun liittyviä juttuja. Mistä ehkä voisin vähentää esim. rasvapitoisuuden suhteen.

Sitten hän kysyi minulta, onko minulla mitään käsitystä siitä onko kiloja lähtenyt. Kerroin aavistuksistani sen pohjalta, että tunnen itsessäni jotain lähteneen, mutta en uskalla arvioida suuntaan enkä toiseen. Kerroin, että vaatteet ovat vähän löysempiä päälläni ja että jaksan kävellä edes hivenen verrattuna kuukauden takaiseen. Esimerkkinä: tammikuussa 2013 en jaksanut esittää koiraamme koiranäyttelyssä koko arvostelun läpi, vain ainoastaan laatuarvostelun. Siinähän tulee kävelyä ehkä 50m! Arvostelun aikana jouduin menemään kyykkyyn seisottettaessa koiraa ja siinä kyykyssä ollessani tajusin, että en pääse ylös. Enkä vieläkään tiedä, miten siitä suoriuduin. Laatuarvostelun jälkeen passitin mieheni jatkamaan koiran esittämistä ja syyksi sanoin hänelle, että selkäni on niin kipeä, etten pysty ottamaan askeltakaan. Nyt kesäkuun puolessa välissä minä jaksoin esittää yhden koiran alusta loppuun ja siitä olin hyvin onnellinen kun huomasin pystyväni siihen!

Katsoimme sitten vaa'alla mahdollisen pudotuksen ja minua jännitti kyllä aivan älyttömästi. Ilokseni vaaka näytti 5 kg vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla! Ja minä en ollut dieetillä, minä opettelen säännöllistä ruokailua. Olin enemmän kuin tyytyväinen. Myös ravintoterapeuttini oli erittäin tyytyväinen ja kertoi tämän olevan juuri se oikea, terveellinen painonpudotustahti.

Toinen kuukausi tulisi olemaan vaikea. Etten palaisi normaalin, vanhaan ruokailutapaani ja minulta vaatisi paljon keskittymistä, että pidän ruokarytmistä ja aikatauluista kiinni. Minulle painotettiin sitä, että keskityn edelleen vaan ruokailujen säännöllisyyteen ja luotan siihen, että positiivista tulosta saadaan aikaiseksi yhtä hienosti kuin ensimmäisen kuukauden aikana.

Hyvin mielin lähdin kotiin jatkamaan elämäntapamuutostani.